perjantai 5. huhtikuuta 2013

Päivä 3: Assisi ja Bastian maatalousnäyttely

Ihan vain Assisiin piti tehdä tänään retki, mutta sen lisäksi päädyttiin maatalousnäyttelyynkin katsomaan rotulehmiä ja tipusia ja porchetta-paninojen myyjiä.

Assisin kaduilla ja pikkujätkä repussa tällä kertaa.


Näkymä Assisin muurilta

Ajoimme Käsimatkatavaran aamupäiväunien aikana Assisiin. Auto laitettiin parkkiin Porta Nuovalle ja siitä noustiin liukuportaita ylös kaupunkiin. Pipoa ja hanskoja olisi tarvinnut ainakin aamusta, mutta urheasti saksalaiset luokkaretkeilijät parveilivat shortseissa. Olivat varmaan ajatelleet, että kun kerran Brennerin solan yli tullaan, niin täällä paistaa ikuinen aurinko. No eipä paistanut tänään.

Emme antaneet huonon ilman häiritä, vaan tsekkasimme nähtävyyskirkot ja freskot ja muutaman hassun turistinkin näimme. Assisin kaupungissa on selvät rysän elkeet ja voin vain kuvitella, millainen turistiryysis kaupungin kapeilla kivikaduilla on kesällä. Vaan vaikuttavahan tuo kaupunki oli, ainakin tasamaan kulmasta katsottuna: Assisi levittäytyi mahtipontisen kirkollisesti vuoren rinteelle ja säteilytti asujaimistoa Fransiskuksen pyhyydellä. (Tai jotain.) Ja hei: ainakin Assisilla on universumin cooleimmat ystävyyskaupungit. Vetävätkö muka Eskilstuna ja Stavanger vertoja Beetlehemille ja San Franciscolle, häh?

Maatalousnäyttelyn Ferrari

Lintuosaston tipusia

Kun lähdimme pois Assisista, ajattelimme pysähtyä matkan varrella näkemäämme "ostosparatiisiin", sillä lapsi tarvitsee kengät. Tietenkin olimme liikkeellä hullun koiran aikaan eli päiväbreikin aikaan, joten paratiisimurju oli suljettu. Kadun toisella puolella levittäytyi kuitenkin paikallinen messukeskus ja kappas vaan: käynnissä oli Agriumbria-maatalousmessut! Sinne! Heti! Karjaa! Koneita! Lähiruokaa!

Niitä siellä oli ja tipusia myös. Selvisi, mistä italialaiset ostavat rotukanansa: maatalousnäyttelystä tietenkin. Lintulaarit olivat täynnä tipuja ja isompiakin angry birdsejä, ja sieltä sitten noukittiin lintu pahvilaatikkoon kotiin vietäväksi. 

Ja ne italialaiset. Vitsit. Maatalousnäyttely on näemmä täällä myös ja etenkin nuoren väen huvia, sillä ilmeisesti paikalle oli tullut kokonaisia koululuokkia. Coolit gangsterit ja vähän toisenlaiset tiput parveilivat ja iloittelivat kuin olisivat olleet paremmissakin bileissä. Ihan siellä klapikoneiden ja rotukarjan välissä.

Me emme ostaneet lintuja (emmekä kenkiä), vaan suuntasimme takaisin Pierantoniota ja koticasaa. Ehkä ne kengät löytyvät jokin toinen päivä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti