- Lähdetäänkö Trasimeno-järvelle?
- Mennään vaan. Ajetaanko Cortonan kautta?
- Joo, ajetaan vaan.
Vroom, vroom. (Väistellään vähän
sunnuntaipyöräilijöitä.) Vroom. Vroom.
Sunnuntaipyöräilijöitä trikoissaan.
Oho, komeat maisemat! Oho, vanha kupolikirkko
tuossa vuoren rinteessä niin, että sen juurella aukeaa laaja maa, joka on
Toscanan ja Umbrian rajaseutua! Oho, Cortona näyttääkin vilkkaalta näin
sunnuntaina, mennäänpä ihan ja jalkaudutaan!
Ja Cortona olikin vilkas verrattuna
verkkaisiin umbrialaisiin kukkulakaupunkeihin. Turisteja (muitakin kuin
italialaisia) oli nyt enemmän liikkeellä kuin missään aiemmin matkamme aikana –
voiko moinen tosiaan johtua ihan vain siitä, että Cortona on Toscanan puolella?
Siellä lämmittelivät sekä paikalliset että turistit kirkkojen portailla ja
piazzojen reunustoilla kuin liskot talven jälkeen; oli nimittäin lämmin ja
aurinkoinen päivä.
Lounasta söimme ravintolassa ja
pöytäseurueemme jäljiltä paikka oli kuin Hannibalin ratsaama. Onneksi
ravintoloitsija itse oli kovin ymmärtäväinen seurueemme pikkujäsenten sotkuja
kohtaan, sillä hänellä itsellään oli kuulemma samanikäinen lapsenlapsi
nimeltään Tomaso. Käsimatkatavara veti penne-pastaa tomaattikastikkeella kuin
vanha tekijä ja vieruspöytäläisillä oli hauskaa seurata kymmenkuisen ruokailua.
Hannibal kävi täällä joukkoineen.
Cortonasta suuntasimme viiniviljelysten halki
kohti Montepulcianoa, joka tietenkin on tunnettu viineistään. Auringon
kilottaessa täysillä nousimme vanhaan keskustaan (hiki) ja teimme pienen lenkin
(hiki) päätyen pääpiazzalle. Montepulcianossa vietimme kahvitauon (helpotus),
mutta pakkohan meidän oli täydentää tauko myös gelatoilla (helpotus).
Käsimatkatavara tyytyi syömään kenkäänsä, mikä herätti taas hilpeyttä
ympäröivässä yleisössä.
Fiat Montepulcianossa.
Aurinkoinen Montepulciano
Ja entä se järvi? No ajettiin me sen ohitse,
kun pyyhällettiin koticasaa kohti Perugian ohitse ja Rooma-Cesena-motaria
seuraillen.
Niin että Trasimenon sijaan Toscana. Hyvää ja
kivaa oli silti. Mennään sinne järvelle jokin toinen päivä. Aikaahan on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti