Tunnelmat olivat hyvin indianajonesmaiset, kun reippailimme polkuja pitkin haudalta toiselle. Joihinkin hautakumpuihin pääsi sisälle ja ainakin yksi haudoista oli jätetty alkuperäisasuunsa, jolloin lasin läpi näki sinne sijoitetut esineet; aseet ja kotitaloustavarat. Yli 2000 vuotta vanhojen hautakumpujen miljöö oli vehreän kasvuston peitossa ja siellä täällä rapisteli gekkoja. Poluilla oli kuolleita lehtiä talven jäljiltä ja puut varjostivat pahimmalta auringonpaahteelta.
Ajatus on käsittämätön: rakentaa nyt kuolleille oma kaupunki ja käyttää rakentamiseen paljon voimia ja varoja. Näin ne etruskit olivat kuitenkin tehneet.
Saimme liikkua reitillä ja kekomaisten hautojen välissä rauhassa ja omin päin, sillä paikalla ei ollut kuin luokkaretkeläisiä - ja he olivat lähinnä aurinkoa ottamassa paikan kahvilan nurmikolla. Näin sesongin ulkopuolella paikassa oli jännittävä unohduksen tunnelma - meidän eduksemme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti